Tänne minä kuulun

Edessäni avautuu ajaton maa, kumpuilevat pellot ja sumun alla uinuvat muistot. Täällä ei ole kiirettä. Täällä maa hengittää hiljaa ja minä hengitän sen mukana.

Seison vahvana, juurtuneena syvälle tähän maahan. En pakene menneisyyttäni, enkä kumarra tulevaa. Olen valmis kohtaamaan kaiken, mitä vastaan nousee. Niin myrskyt, hiljaisuudet, menetetyt ja löydetyt polutkin.

Sillä tämä maa on opettanut minulle, että kauneus ei synny täydellisyydestä, vaan rohkeudesta seistä pystyssä silloinkin, kun taivas on harmaa.

Täällä, missä tuuli laulaa nimeäni ja maa tunnistaa askeleeni, tiedän, kuka olen. En vaadi enempää. Olen osa tarinaa, joka jatkuu, vaikka sanat vaikenisivat.

Tämä on koti. Ei paikka seinien sisällä, vaan tila sydämen sisällä.